Limelingo Swiffer

Lennin isä Crocketshot II on komea, 86cm korkea rautiaanpäistärikkö shetlanninponiori, jolta ei puhtia puutu. Se on hyvin omapäinen herra, jonka lempipuuhaa on ihmisten jekuttaminen, tai siltä se ainakin tuntuu. Vaikka orilla onkin erittäin vahva oma tahto, valjakkoponina se on toista maata. Kun Crocketshotille laittaa kärryt perään, on se valmis tekemään töitä ja yleensä keskittyy ohjastajan apuihin. Se onkin hyvin menestynyt valjakkoajossa kansallisella tasolla, ja ollut sen myötä hyvinkin haluttu jalostusori. Crocketshot on periyttänyt jälkeläisilleen erityisesti tarkkuutta sekä päistärikköä väritystään. Ori viettääkin ansaittuja eläkepäiviään kotitallillaan Englannissa.

Isänisä Yard’s Midas oli väriltään rautias ja säkäkorkeudeltaan 84cm. Se menestyi hyvin valjakkoajokilpailuissa kansallisella tasolla jättäen jälkeensä liudan varsoja. Monet näistä varsoista ovatkin menestyneet valjakkoajokilpailuissa ympäri Eurooppaa, koska Yard's Midas oli tunnettu nöyrästä luonteestaan ja työmoraalistaan, jota se periytti jälkeläisilleen. Muuten kuin kärryjen edessä se oli luonteeltaan melko hauska tapaus ollen omistajansa parhaimpia kavereita ja ehdoton lempiponi. Ori menehtyi vanhuuteen kotitilallaan.

Lennin isänisänisä Mida’s Touch oli punaruunikko ori, jolla oli säkäkorkeutta 86cm. Tämä aina niin kiiltävän karvapeitteen omaava ori olikin melko haastava tapaus niin kärryjen kuin käsittelynkin suhteen. Ori polveutuu hienosta valjakkoajossa hyvin menestyneestä suvusta, jonka linjoja kasvattajat ovat halunneet säilyttää. Mida's Touch itse ei oikein valjakkoajossa menestynyt jääräpäisen luonteensa vuoksi. Ori menehtyikin melko nuorella iällä tapaturmaisesti, jättäen jälkeensä muutaman valjakkoajossa menestyneen jälkeläisen.

Lennin isänisänemä Yard’s Ellie oli rautias, 79cm korkea kuvankaunis tamma. Tämä kertakaikkisen suloinen tamma toimi pääosin näyttelyponina Englannissa tehden kuitenkin muutaman valjakkoajostartin kotimaassaan. Luonteeltaan Ellie oli hyvinkin rauhallinen ja seurallinen tapaus. Jälkeläisilleen tamma periytti hyvää rakennettaan, josta tamma usein palkittiinkin I-palkinnolla.

Abby Tabby, Lennin isänemä, oli hyvärakenteinen mustanpäistärikkö tamma, jolta löytyi säkäkorkeutta 80cm. Tammalla kilpailtiin valjakkoajossa aluetasolla, sillä sitä ei haluttu päästää kansalliselle tasolle asti. Tamman suku on todella hyvärakenteista ja ketteryyttä periyttävää, ja Abby Tabby itsekin oli kantakirjattu I-palkinnolle. Tamma siis haluttiin nopeasti siitostamman hommiin. Luonteeltaan se oli rauhallinen ja kuuliainen, vaikkakin osasi näyttää mielensä, jos sille päälle sattui.

Lennin isänemänisä Lingering Tanlines oli väriltään mustanpäistärikkö ja kooltaan 81cm. Orilla kilpailtiin valjakkoajossa kansallisella tasolla, kunnes ori loukkasi itsensä tapaturmaisesti eikä siitä ollut enää kärryjen eteen. Ori oli kuitenkin omistajalleen niin valtavan rakas ja luonteeltaan puhdasta kultaa, joten Tanlines ruunattiin ja se sai nauttia seura- ja terapiaponin virasta. Ori ehti kuitenkin jättää muutaman jälkeläisen, joille se periytti ihanaa luonnettaan ja näppärää rakennettaan. Ori menehtyi vanhuuteen.

Lennin isänemänemä oli nimeltään Tabbing Clock. Tämä mustankirjava 78cm korkea minishetlanninponitamma oli rikkaan perheen lasten oma prinsessaponi, jonka kaikki varusteet olivat pinkkiä. Tamma toimi pääasiassa lastenratsuna ja seuraponina, mutta käytettiin sitä myös näyttelyissä, koska se oli varsin näppärärakenteinen pikkuponi. Tabbing Clock varsoi muutaman varsan vanhoilla päivillään.

Lennin emä Doshilm’s Achoo Meow on musta, 82cm korkea tamma, joka kilpailee edelleen kansallisella tasolla valjakkoajossa. Tämä nuori tamma onkin ikäänsä nähden hyvin menestynyt, sillä se on yksi kuuluisimmista englantilaisista valjakkoponitammoista tällä vuosituhannella. Jokainen tamman varsan itselleen napannut saakin olla erityisen onnellinen, sillä tamma periyttää varsoilleen hyvää rakennetta, kestävyyttä ja kuuliaisuutta. Se on luonteeltaan hyvin rauhallinen tapaus, ja toimii kärryjen edessä suorastaan robottimaisen hyvin. Loistavampaa yksilöä saa hakea! Tamma siirtyykin pian kokonaan siitostammaksi kasvattajalleen, ja aivan varmasti sen varsat tullaan viemään käsistä.

Emänisä Butterfinger Copie oli tummanruunikko ori, jolta löytyi säkäkorkeutta 84cm. Ori menestyikin hyvin valjakkoajossa kansallisella tasolla voittaen muutamat arvokilpailut kotimaassaan. Ori on periyttänyt jälkeläisilleen rauhallisuutta ja kuuliaisuutta kärryjen edessä. Kilpailu-uransa jälkeen ori muutti takaisin kasvattajalleen ja toimi jalostusorina, kunnes se pääsi viettämään rauhallisia eläkepäiviään laitumille.

Lennin emänisänisä Coperie oli ruunikonkirjava 83cm korkea minishetlanninponiori. Tämä ilkikurinen ori oli luonteeltaan suoranainen piru eikä valjakkoponinakaan suinkaan mikään enkeli. Coperie oli kuitenkin osaava ja sillä kilpailtiin aluetasolla. Enää kansalliselle tasolle yhdelläkään ohjastajalla ei yksinkertaisesti riittänyt hermot. Hankalan luonteensa vuoksi Coperie ruunattiin melko pian, mutta se ehti jättää jälkeensä muutaman jälkeläisen. Ori menehtyi vanhuuteen.

Emänisänemä Butterfly Line oli kuvankaunis 80cm korkea minishetlanninponitamma, joka oli väriltään musta. Tamma toimi pääosin siitosponina koko elämänsä. Nuorena se kokeili siipiään ravurina, mutta lopulta kilttiluontoisen tamman todettiin olevan parhaimmillaan lasten hoitoponina ja emätammana. Jälkeläisilleen Butterfly Line periytti ihanaa luonnettaan.

Lennin emänemä Powwaw Bug oli musta 79cm korkea tamma, joka toimi ihan pienten lasten ensiratsuna ja maskottiponina paikallisella ratsastuskoululla. Virkaintoisesti tamma hoiti myös kärryponin tehtäviä erinäisissä tapahtumissa. Powwaw Bug oli myös hyvärakenteinen, ja rakennettaan se periyttikin muutamalle varsalleen kivan luonteensa lisäksi. Sillä ei juurikaan ollut pahoja päiviä, ja se nautti omasta rauhasta. Valitettavasti tämä ihana tamma menehtyi tapaturmaisesti eksyttyään läheiselle suolle jahdatessaan poniystäväänsä laitumella.

Lennin emänemänisä Pow Pow Chow oli musta 80cm korkea minishetlanninponiori. Pow Pow Chow toimi nuorena raviponina, joten silläkin oli kokemusta kärryjen edestä. Sen varsoista toivottiin hyviä raviponeja, mutta tulos oli syystä tai toisesta vähän toinen. Lopulta Pow Pow Chow ruunattiin ja se siirtyi muihin tehtäviin ratsastuskoululle. Muutaman jälkeläisen se ehti jättää, ja jos niistä ei raviponeja tullut, niin ainakin varsin hyväluonteisia käyttöponeja.

Lennin emänemänemä Siphonaptera oli musta 82cm korkea tamma. Tammalla oli takanaan muutama ravistartti ennen kuin se siirtyi kokonaan siitostammaksi jo melko nuorella iällä. Hyvän sukunsa ansiosta sen varsat olivat ympäri Euroopan varsin haluttuja. Tamma periytti varsoilleen hyvää rakennetta. Siphonaptera ehtikin jättää jälkeensä monta menestynyttä jälkeläistä, mutta valitettavasti menehtyi lopulta synnytyksen komplikaatioihin.

© Catia